Ajankohtaista

Julkaistu 26.04.2021

Olavinlinnasta olohuoneisiin - mistä livelähetyksessä puhuttiin?

Huhtikuussa järjestetty Olavinlinnasta olohuoneisiin -livelähetys kokosi yli 3000 seuraajaa kuulemaan Saimaa-ilmiö2026:n tuoreita kuulumisia.

Livelähetyksen juonsivat Suuren Journalistipalkinnon saanut moniosaaja Jani Halme sekä hankejohtaja Sari Kaasinen. Kahden tunnin aikana pääsimme seuraamaan kahta paneelikeskustelua, kiersimme Saimaan kolmeen kertaan taiteilijoiden ja kulttuuritoimijoiden videotervehdyksien mukana sekä kuulimme Joose Keskitalon upeaa musiikkia. Katso tilaisuuden tallenne täältä.

Kulttuuripääkaupunkihankkeen hyödyt ovat laajat

Saara Malila kertoi terveiset Turku 2011:n viestintäpäällikön ominaisuudessa. Turku investoi kulttuuripääkaupunkivuoteensa 18 miljoonaa euroa, kun kokonaisbudjetti oli 55 miljoonaa euroa. Kustannushyöty oli yli 200 miljoonaa euroa, eli yksi kulttuuriin laitettu euro tuli nelinkertaisena takaisin. Kaupungissa tapahtui pitkän prosessin aikana iso henkinen muutos, jota Malila kutsuu kolmen Y:n muutokseksi. Ensimmäinen muuttunut asia oli yhteistyö.

– Prosessi pakotti kaupungin, yritykset, yhdistykset, oppilaitokset ja taiteilijat tekijät kohtaamaan toisensa ja tekemään kulttuuri ja taidealoja ylittäviä projekteja yhdessä.

Toinen Malilan esille nostama asia on ymmärrys, ennen kaikkea kulttuurin ymmärrys. - Kulttuuri ei ole vain korkeakulttuuria, se on esimerkiksi ruokakulttuuria tai katukulttuuria, ja kuka tahansa voi olla sen tekijä. Kulttuuri voi tulla vastaan missä tahansa, ja sillä on laajat hyvinvointivaikutukset.

Kolmantena tärkeänä vaikutuksena Malila piti ylpeyttä. – Kaupunkilaisten ylpeys omasta kaupungistaan kasvoi vuoden aikana. Kun Turusta oli juttua New Your Timesissä, Guardianissa ja BBC:ssä, ihmiset olivat siitä ylpeitä. Kaikki se mitä yhdessä saimme aikaan lisäsi ylpeyden tunnetta.

Marko Korhonen, Pohjois-Savon liiton maakuntajohtaja kiteytti yhteistyön olevan jo hyvällä mallilla: - Kun haluamme muutosta aikaan, on keskinäinen ymmärrys tärkeää. Saimaa yhdistää meidät Eurooppaan ja saa meidät työskentelemään yhteistyössä. Konkreettisia esimerkkejä on lukuisia itäratahankkeesta Lakeland-matkailuhankkeeseen.

Korhonen muistuttaa, että kansainvälisen tunnustuksen saaminen olisi merkittävää: se auttaisi meidän tekijöitämme nousemaan esille entistä laajemmin.

Jyri Wuorisalo muistutti kuulijoita siitä, että viimeinkin me Itä-Suomessa olemme hoksanneet, että juuri me olemme Eurooppa. - Olemme luomassa yhteistä tulevaisuutta ja eurooppalaista sivistystä. Wuorisalo oli organisoimassa Saimaa-Ilmiö2026 Goes Bauhaus -työpajoja, joiden aikana yhteiskehitettiin Euroopan komission aloitteen tiimoilta tieteen, taiteen, teknologian ja luovien alojen uudenlaista yhteistyötä ja tulebvaisuutta. - Yli sata ihmistä osallistui tulevaisuuden rakentamiseen ja kehitti ruohonjuuritasolta mahdollisia maailmoja, sitä millaisessa maailmassa haluamme elää. Kriisit yhdistävät ihmisiä: meillä on valtava halu kehittää yhdessä positiivista tulevaisuutta.

Osallisuus on yhdessä tekemistä

Saimaa-ilmiö2026:ssa on mukana nuorten raati, ja sen jäsen Oskari Mannelin kertoi sen tominnasta seuraavaa:

– Pääasiallinen nuorten raadin tehtävä on ollut tuoda nuorten ääntä kuuluville ja kertoa siitä, mitä nuoret haluavat kulttuuripääkaupunkivuodelta. Olemme toimineet omasta toiveestamme Saimaa-ilmiön viestinviejinä ja toteuttaneet omia viestintäprojektejamme. Tuomme esille nuorten moninaisuutta sekä sitä, miten monilla tavoilla kulttuuri ilmenee nuorten keskuudessa.

Mannelin muistuttaa, että Saimaa-ilmiössä kyse ei ole pelkästään kulttuurin tarjoamisesta vaan ihmisten osallistumisesta. Kaikkien on päästävä luomaan kulttuuria yhdessä.

Valokuvataiteilija Veera Konsti on ollut mukana hakukirjan valokuvaajana.

– Me valokuvaajat saimme osallistua aika vapaasti hakukirjan tekemiseen ja heittäytyä, mikä on poikkeuksellista.

Konsti on tehnyt valokuvaajana yhteisöllisiä projekteja, ja odottaa myös myös Saimaa-ilmiöltä samaa.

– Toivon yhteisöllisyyttä ja yhteisiä projekteja. Taidetta on tuotava niille ryhmille, jotka eivät välttämättä koe korkeakulttuuria omakseen.

Toiminnanjohtaja Jussi Silvennoinen Saimaan Taideluola Retretistä esitteli mahdollistajan roolia: Saimaan Taideluola Retretissä on laajat näyttelytilat niin maan alla kuin maan päällä, ravintolapalvelut ja digitaalista tekniikkaa mahdollistavaa toimintaa. Siellä voidaan palvella monia erilaisia kohderyhmiä ja toteuttaa projekteja näyttelyistä opetustoimintaan ja residensseihin. Silvennoinen toivoo, että Saimaa-ilmiön myötä kulttuuritoimintaalueella ympärivuotistuu:

– Meistä tulee pysyvästi ympärivuotinen taiteen, kulttuurikentän ja viihteen kärkikohde koko Euroopan alueella.

Saimaa-ilmiö2026:n tulee tavoitella ihmisiä, joita kulttuuri ei ole aiemmin tavoittanut.

– Haluan nähdä kulttuuria, joka osallistaa yhä enemmän ihmisiä, Saimaan yhteisiä tapahtumia. Voimme tehdä yhteistyötä ja voimme tehdä sitä isosti.

Silvennoinen muistuttaa, että kyse ei ole pelkästään tarjonnasta: kaikki me olemme osa kulttuurikenttää ja kulttuurin kohtaamisia täytyy saada yhä laajemmin aikaiseksi.

Ohjelmatarjonnassa mukana satoja toimijoita

Hankejohtaja Sari Kaasinen kertoi, että mukana hakukirjan ohjelmassa on satoja tekijöitä ja toimijoita.

- Ohjelmat ovat syntyneet toimijalähtöisesti, ja olemme saaneet yhdistää taiteilijoita ja taideorganisaatoista yhteen. Teams-aika on mahdollistanut laajat tapaamiset maakunta- ja toimialarajojen yli. Ohjelmassa on mukana niin taidelaitoksien tarjontaa kuin vapaan kentän toimijoita.

Entä, jos ei nyt olekaan päässyt mukaan hakukirjaan? Sari Kaasinen lohduttaa, että tekemisen ja toimimisen paikkoja tulee jatkossakin.

– Avoimet haut mahdollistavat sen, että myöhemminkin on mahdollisuus päästä mukaan. Tässä hankkeessa ennen kaikkea yhteistyö ja nimenomaan vuorovaikutus Euroopan kanssa ovat tärkeitä.

Mitä hakukirjan palauttamisen jälkeen?

Hakukirja jätetään Opetus- ja kulttuuriministeristöön viimeistään 23.4.2021. Vauhti ei siihen hiljenny, päinvastoin: edessä on toukokuinen raadin vierailu Savonlinnassa sekä kuulemistilaisuus. Kilpailu huipentuu päivämäärään 2.6.2021, jolloin tiedämme, voittaako Euroopan kulttuuripääkaupunkitittelin vuodelle 2026 Savonlinna, Tampere vai Oulu.

Toivomme tietenkin Savonlinnan ja Saimaa-ilmiö2026:n voittavan, mutta mitä tapahtuu, jos näin ei käy?

– Jatkamme tämän vuoden loppuun saakka. Pyrimme siihen, että mahdollisimman moni hakukirjan ohjelma hankkeistetaan ja tulee toteutumaan, hankejohtaja Kaasinen kertoo.

Kaasinen muistuttaa myös, että joka tapauksessa Saimaan kulttuurin unelmavuodet tulevat jatkumaan. Mikkelissä juhlitaan kulttuurin unelmavuosia 2022, ja siitä eteenpäin juhlimme Joensuussa 2023, Lappeenrannassa 2024 ja Kuopiossa 2025.

Jani Halme kiteyttääkin seuraavasti: – Päätöntä sakkia, jos eivät valitse meitä. He eivät saa vain yhtä juhlavuotta, vaan viisi kulttuurivuotta samalla rahalla!

Katso tilaisuuden tallenne täältä.

Kuva: Ritva Astikainen

Tilaa uutiskirje. Saat kaikki uutiset ja tapahtumat kätevästi sähköpostiisi.