Ajankohtaista

Julkaistu 18.11.2021

Savonlinnan Kulttuurifoorumi keräsi 2.11. yhteen 200 osallistujaa - tallenne katsottavissa marraskuun loppuun saakka

Ravintolapäivän perustajana tunnettu keynote-puhuja Timo Santala innosti ja kannusti itäsuomalaisia heittäytymään yhteisöllisyyden mukaan ja tekemään sellaisia tapahtumia ja tempauksi, joista ensin itse innostuu - yleisö seuraa kyllä mukana.

Marraskuinen tiistai, jatkuvat huonot uutiset kulttuurin leikkauksista ja ohimennyt Euroopan kulttuuripääkaupungin titteli. Onko nyt aika nostaa kädet ilmaan? No ei todellakaan! Kukaan meistä ei yksin pysty kääntämään kulttuuria muutosvoimaksi, joten siksi kutsuimme Savonlinnan ja samalla koko itäisen Suomen kulttuuriväen koolle tiistaina 2.11.2021 Savonlinnan Kulttuurikellariin. Paikan päälle tuli noin sata henkilöä ja strrimiä seurasi saman verran, joten paikalla oli vaikuttava joukko.

Tilaisuuden tallenne on katsottavissa YouTube-kanavallamme marraskuun loppuun saakka.


Mistä Kulttuurifoorumissa puhuttiin?

Tapahtuman ensimmäisessä paneelissa pohdittiin Savonlinnan kulttuurin tulevaisuutta kulttuuripääkaupunkihaun jälkeen. Keskustelun vetäjänä toimi Helsingin kaupunginsihteeri, Suomi 100 -juhlavuoden päätuottaja ja Saimaa-ilmiön ohjausryhmän jäsen Hannu Hyttinen. Keskustelu sujui innostuneessa hengessä.

Kaisa Turtiainen, taiteilija ja yrittäjä, uuden Pääkonttori ry:n vetäjä, kertoo Saimaa-ilmiön innostaneen verkostoitumaan ja uskomaan enemmän itseensä. Mukana on nyt porukka, joka haluaa tehdä töitä luovien alojen ammattilaisten eteen, ja jolla on mielessään konkreettisia asioita joihin tarttua. Ensimmäinen tapahtuma on järjestetty, kyselyjä tulee alueelle muuttavilta taiteilijoilta. On tärkeää tehdä alueen ammattilaisten työtä näkyväksi.

Olavinlinnan ja Suomen kansallismuseon intendentti Jouni Marjamäki kehui Olavinlinnan menestystä: 

- Kaksi mennyttä koronakesää ovat lujittaneet Olavinlinnan asemaa Suomen tunnetuimpana linnana. Kesä oli hyvä, kävijöitä oli yli 44 000. Olavinlinna täyttää 550 vuotta vuonna 2025, mikä kannattaa ottaa suunnitelmissa huomioon. Voi olla mahdollista, että tulevaisuudessa Olavinlinnan kävijämäärää on jopa rajoitettava.

Teatterinjohtaja Jouni Rissanen totesi, että Savonlinnalla on kaikki merkit kohdallaan: sillä on vetovoimaa, tapahtumia ja kohteita, ja tämän pohjalle on hyvä rakentaa, mutta meidän täytyy pitää pystyä pitämään huolta ettei se näivety, ja sen myötä elinvoima. Hän myös muistuttaa, että kaikkea ei pidä eikä tarvitse alistaa matkailun alle, taiteella on myös itseisarvonsa.

Savonlinnan kaupungin tekninen johtaja Kari Tikkanen sanaili faktan ja fiktion suhteessa: kaupunginvaltuutetuilla on hyviä suunnitelmia, mutta kaupungilla ei useinkaan ole ei rahaa toteuttaa niitä. Kaupungilla on runsaasti käyttämättömiä tiloja, mm, entiset OKL:n tilat ja Taito-talo, vanha taidemuseo, Suruton, Pinna ja Putka, joiden käytöstä kannattaa kysyä, ja Tikkanen pyysikin olemaan yhteydessä.’

Savonlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen kehui Savonlinnaa siitä, että kaupungista löytyy kulttuurin helmiä, jotka tuottavat sisältöjä kaupunkilaisille kuin myös ihmisille ympäri maailmaa. Olavinlinnan potentiaalia hän toivoi hyödynnettäväksi enemmän.

Ympärivuotisuuden suhteen ollaan vielä vahvassa kehitysvaiheessa, ja siinäkin tarvitaan kulttuurin tekijöitä, ammattilaisia ja vetovoimaa, jotka houkuttaisi niin matkailijoita, tekijöitä kuin asukkaita kaupunkiin, Mikkonen summaa.

Hannu Hyttinen muistutti, että Savonlinnalle on hyväksytty kulttuuristrategia, joka ohjaa tietä eteenpäin, oli se sitten fiktiota tai ei.

Mikkonen totesikin, että myös vuonna 2050 Savonlinna on oivallinen paikka  elää, olla, yrittää ja tehdä kulttuuria. Jo vuoden 2020 kevät todisti, että tapahtumien perumisesta huolimatta Savonlinna selviytyi ennätyksellisellä lukemilla matkailun puolella.

"Ihmiset ottavat tilan haltuun"

Ravintolapäivän perustajana tunnettu tapahtumajärjestäjä Timo Santala innosti ja kannusti meitä heittäytymään yhteisöllisyyden mukaan. Santala kertoo uskovansa semmoisiin paikkoihin, joissa koti ei ole pelkästään sisätila, vaan julkinen tila on otettu haltuun. Vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa maailmasta tulee sellainen, jossa me kaikki voimme elää. 

Ravintolapäivä toteutettiin vapaaehtoisvoimin ilman budjettia ja rahoitusta, mikä on mahdollista toistaa myös muissa vastaavissa tapahtumissa. Ruokapäivässä kyse ei ole ruokatapahtumasta, vaan ruoka on tapa, jolla ihmiset tulevat yhteen, ihmiset ottavat sen avulla tilan haltuun.

Kansalaiset ja kaupunkilaiset kyseenalaistavat sen, miten asioita tehdään. Santala muistutti kaikkia pohtimaan, miten voisimme yhdessä tehdä Saimaasta hyvän paikan asua, elää ja vierailla. Matkailijat ja turistit seuraavat perässä, jos meillä on vain täällä hyvä ja inspiroivaa olla. Julkiselta puolelta se edellyttää näiden asioiden tunnistamista ja tukea taloudellisesti, mutta myös kannustusta, markkinointitukea tai tilojen järjestämistä.

Vaikka kulttuuripääkaupunkititteliä ei saatukaan, Santala kehottaa katsomaan tulevaisuuteen ja etsimään vision siihen, miten me oikeasti voimme parantaa kaikkien elämänlaatua.

Itä-Suomi, katetaanko pöytä rajan yli?

Päivän toisessa paneelikeskustelussa Itä-Savon päätoimittaja Jaana Rautio-Teijonmaa johdatteli keskustelua Saimaa-ilmiön ja Saimaan alueen tulevaisuudesta.

Anu-Anette Varho Saimaa-ilmiöstä kertoi tulevista kulttuurin unelmavuosista, jotka ovat keskeisessä rollissa jatkon kannalta. Ylimaakunnallinen toimintamalli toimii jo sen kautta, mm. Joensuusta on saatu Mikkeliin kulttuuritupsahduksien malli, jonka avulla haetaan joustavasti pieniä kulttuuritapahtumia. Toimintaan ei saisi tulla notkahdusta nyt, kun vielä toivutaan tappiosta. Tarvitaan edelleen keskustelua ja yhteinen maali, kuin myös ammattitaitoa ja rahaa.

Nikke Kaartinen Savonlinnan museosta Riihisaaresta kuvasi kulunutta matkaa seuraavasti:
- Tehty prosessi on laittanut alueen toimijat miettimään vahvuuksia ja mahdollisuuksiamme, ja tuonut Saimaan tunnetuksi myös muualla päin Suomea.

Timo Santala toivoi, että Saimaa-ilmiö oikeasti olisi ilmiö, jonka ihmiset tunnistavat ja johon he voivat samaistua; suoraa tekemistä ja toimintaa. Kaikki asiasta vaikuttavat kaikkeen, mm. kaivoksien varaustilanne. Saimaa on ennen kaikkea identiteettikysymys, jossa alue ja sen erityispiirteet koetaan voimakkaasti.

Juha-Pekka Natunen kulttuuritila Nuijamiehestä Lappeenrannasta kehotti katsomaan tulevaisuuteen yhdessä:
- Ehkä on nähtävissä kilpailuväsymystä, mutta tulevaisuus on silti meissä tekijöissä ja yhteistyössä. Vastuu on päättäjillä ja virkamiehillä, jotka päättävät siitä, onko meillä mahdollisuuksia. Rahaa ja yhteistä tahtotilaa on löydyttävä.

Yrittäjä Anni Korhonen Puukarin pysäkiltä korosti niin kestävää toimimista kuin yhteisen markkinoinnin tärkeyttä:

- Meiltä on puuttunut rohkeus olla saimaalaisia, ja siihen haluaisin, että meillä olisi nyt yhteiset eväät ja markkinointikanava maakuntarajojen rikkomisen myötä.

Tilaisuudessa nautittiin myös taiteesta, kun estradille astuivat nuori pianistivirtuoosi Atte Kohtala  Nuorten pianoakatemiasta sekä Hieho homma -työryhmästä Jaakko Arola ja Samppa Heikkinen.

Tilaa uutiskirje. Saat kaikki uutiset ja tapahtumat kätevästi sähköpostiisi.